Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtakirjalla voit valtuuttaa haluamasi henkilön/henkilöt huolehtimaan niin taloudellisista kuin itseäsi koskevissa asioissa. Valtakirja astuu voimaan vasta sitten, kun valtakirjan tekijän terveys heikentyy niin, ettei hän enää ole kykenevä hoitamaan omia asioitaan. Valtuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan.
Edunvalvontavaltakirja eroaa edunvalvonnasta siten, että henkilö itse etukäteen valtuuttaa haluamansa henkilön sekä määrittelee ne asiat, joita valtuutus koskee. Valtakirja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan yhtäaikaa läsnäollessa. Edunvalvonnassa käräjäoikeus tai maistraatti päättää, kuka on edunvalvonnan tarpeessa olevan henkilön edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutuksessa valtuutettu henkilö ei tarvitse maistraatin lupaa, ellei valtakirjan tekijä ole asiasta erikseen määrännyt. Valtakirjassa voidaan nimetä lisäksi varavaltuutettu sekä toissijainen valtuutettu siltä varalta, että valtuutettu on tilapäisesti estynyt tai kokonaan estynyt hoitamaan tehtävää tai ei jostakin syystä ota tehtävää vastaan.
Edunvalvontavaltuutettu on valtuuttajan itsensä määräämä henkilö, joka edustaa valtuuttajaa niissä asioissa, jotka on yksilöity valtakirjassa. Valtuutettu osoittaa kelpoisuutensa edunvalvontavaltakirjalla ja maistraatin vahvistamispäätöksellä. Valtakirja laaditaan valtuuttajan vielä ollessa toimintakykyinen. Valtuutus tulee voimaan kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan niistä asioistaan, joita valtuutus koskee, ja maistraatti on vahvistanut sen.
Itsemääräämisoikeuden kannalta edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain keskeisiä elementtejä ovat:
- valtuuttaja itse määrää valtuutetun,
- valtuuttaja itse määrittelee ne asiat, jotka kuuluvat valtuutuksen piiriin, ja
- valtuuttaja itse voi vaikuttaa siihen kuinka intensiivisesti holhousviranomainen valvoo valtuutetun toimintaa.